lauantai 25. maaliskuuta 2017

Värejä, kevättä

Aboa Vetus & Ars Nova -museo kutsui bloggaajia tutustumaan toimintaansa ja nauttimaan M Kitchen & Cafén brunssia. Jouduin ottamaan mukaan pikku apulaisen, mikä hetken aikaa hirvitti - kaksivuotiaan kanssa ei aina ole kovin rentouttavaa. Pikku L osoittautui kuitenkin olevan kelpo seuralainen sekä brunssille että taiteen pariin, innokas ja riittävän kärsivällinen. Pitäisi käydä useammin hänen kanssaan kulttuurin parissa.

Ars Nova on lanseerannut ryhmäopastusmuodoksi minuuttitaidetreffit, ja sellaisille mekin saimme osallistua. Treffeillä opas esittelee viisi eriluonteista taideteosta, joista niin räiskyvämmät kuin rauhallisemmat taiteen kuluttajat varmasti löytävät jotain, joka koskettaa. Näin taisi meidänkin ryhmällemme käydä.


Taustalla oleva maalaus on brittiläisen poptaiteilijan Allen Jonesin työ. Kalpenen sen rinnalla, mutta hei, tuo keltaisen hehku! Kotonakin vielä teki mieli keltaista, joten päivälliseksi nautittiin sitruunarisottoa kelta-vihreältä kattaukselta. Keltaiset kevätverhot ripustin jo eilen, ennen tätä kokemusta.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Tyyliä ja kauneutta juhlaan, 1951

Koska käytin tämän mekkoperjantain uusien vanhojen mekkojen kaivelemiseen Tex-Vexin poistopäivässä enkä suinkaan pukeutumiseen, saatte korvaavaa materiaalia, joka itse asiassa on huomattavasti tyylikkäämpää visuaalista antia kuin itse olisin voinut tarjota! Ylen Elävästä arkistosta löytyy tällainen upea pätkä suomalaisesta juhlamuotinäytöksestä vuonna 1951.
Hauskaa viikonloppua!

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Kaksoset, muttei identtiset


Näettekö kuvan kengissä jotain outoa? Ne ovat keskenään samanlaiset... mutta ei sittenkään ihan. Omistan nämä Viva-merkkiset kotimaiset pyöreäkärkiset 1950-luvun avokkaat sekä mokkaisina (kuvassa oikeassa jalassa) että nahkaisina (vasemmassa). Näin on käynyt ihan vahingossa - ehkä malli on ollut aikoinaan suosittu ja sitä on valmistettu suhteellisen paljon? Onneksi ne ovatkin hyvät jalassa ja monikäyttöiset, eleettömän tyylikkäät.


Eilen illalla nahkainen pari pääsi mukaan Dynamo-yökerhon 20-vuotisjuhliin. Kunnon asukuvaa ei ehditty ottaa, joten tämä räpsäisy saa olla mukana kertomassa asusta edes jotain. (Eikö muuten olekin asuun sopiva penkki?) Sukat ovat Wolfordin mallia Wilderness, muutaman vuoden takaa.


perjantai 10. maaliskuuta 2017

Punaiset kevätkengät

Kun ilma on yhtä harmaa kuin parvekkeen seinä tuossa takana, on hyvä käyttää punaisia kenkiä. Säähän sopivia, nämä ovat Nokian Jalkineiden tuotantoa.


Kumpparit löytyivät vastikään Pelastusarmeijalta käyttämättömässä kunnossa entisten, puhki kuluttamieni tilalle. En tiedä, ovatko nämä uudet vai vanhat - tietääkö joku muu? Joka tapauksessa pidän niistä kovasti ja niin kauan kuin pihalla on nilkkoihin asti loskaa, nämä ovat kevään ehdottomat ykköskengät. Punaiset!

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Kupittaan Savea ja muuta vihreää

Maaliskuu ja siis kevät. Kylmää, mutta kirkasta. Ikkunat haluaisivat tulla pestyiksi, mutta kuka hullu niitä tällä säällä vielä tarkenee? Sen sijaan kukkahommiin ryhdyin heti, kun kuukausi vaihtui. Lähikirppikseltä löytyi pari vanhaa ruukkua, jotka luullakseni ovat Kupittaan Savea - jos jollakulla lukijalla on näistä tietoa, olisi kiva kuulla! Molemmissa on liukuvärjätyn näköinen raita koristeena, pohja on vaalea.


Tällainen soikea ruukku minulla on myös turkoosina ja pienempänä, ja ainakin se on jonkun nettitiedon mukaan Kupittaata.


Näin yhden näiden ruukkujen kaverin viikonloppuna Helsinki Retro & Vintage + Design -tapahtumassa myynnissä antiikkiliikehintaan. Ilmeisesti tein siis ihan hyvän löydön, kun maksoin toisesta kaksi ja toisesta kolme euroa tuossa lähetystorilla. Kultaköynnöksen poikaset hain kukkakauppa Fridhemistä. Toivottavasti ne pysyvät hengissä paremmin kuin viime kevään pistokas. Olohuoneen ikkuna alkaa olla jo täynnä kasveja - kissalle on jätettävä katselupaikka tietysti - joten seuraavat kasvit pääsevät seinäruukkuihin tai amppeliin.

Helsingin vintagemessuilta ei kertynyt paljon tuliaisia. Koetin olla järkevä ja hankkia vain vaatteita, joita varmasti käyttäisin - eikä yhtään hattuja, koruja tai huiveja, saati hellemekkoja! Lopputulos: smaragdinvihreä pusero 1960-luvulta (Alles Gute Vintage) ja kengät 1950-luvulta (Evergreen Garderobi).


Keväämpää kevättä odotellen!

tiistai 28. helmikuuta 2017

Oliivinvihreää villaa

Viikonloppu oli vielä talvinen ja siksi hyvä tilaisuus käyttää talvivaatteita, jotka vielä olivat tältä talvelta pitämättä. Nappasin siis oliivinvihreän villamekon ja ruskeat saapikkaat. Kuva on otettu Televisio Lifestyle Storen 10-vuotisjuhlien yhteydessä pihalla, koska sattuneesta syystä liikkeessä oli aika paljon ihmisiä. Televisio julkaisi tilaisuudessa oman printtinsä ja siitä tehdyn mekkomalliston. Mitat olivat melko lyhyitä kevyesti 60-luvun hengessä, ja vaihteeksi oli omakin helma aika lyhyt.


Ostin puvun muutama vuosi sitten Kemijärveltä hyväntekeväisyyskirpputorilta. Siihen kuuluu hapsupäinen vyö, joka kuitenkin tuntui ylimääräiseltä, kun kylmyyden vuoksi oli pakko kerrostaa villatakilla. Puku on lyhythihainen ja sen ainoa somiste on pieni käännetty kaulus. Täydellinen puku käyttää rintakoruja, itse asiassa!

Tätä asua kootessani tein myös mukavan havainnon, ettei varpaaseen enää sattunut mantelikärkisten kenkien käyttö. Luulin jo, että viime raskauden jäljiltä jalkani muuttuivat liikaa ja lopullisesti. Ehkä minun ei tarvitsekaan vaihtaa koko kengästöä? Mokkaiset 1970-luvun talvisaapikkaat ovatkin liian hyvät hylättäviksi.

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Nahkaa

Keskiviikkoillan lyhytpostaus kertoo elokuvasta. Mitä muuta voi pukea ylleen Tom of Finland -elokuvan kutsuvierasnäytökseen kuin mustaa nahkaa? Vierelläni elokuvaan liittyvässä, Logomossa ensi viikolla avautuvassa näyttelyssä on elokuvan Doug, jonka elävä esikuva oli näytöksessä paikalla vanhana. edelleen nahkaan pukeutuvana herrasmiehenä. Arvostan!

1950-luvun jakku, 1980-luvun nahkahame, tämän vuosituhannen kengät UFF
satiinitoppi Tex-Vexin poistotekstiilipäivä
laukku vanha rakas
sukkahousut Wolford