torstai 11. helmikuuta 2016

Lumikukkainen neuletakki

Ostin itselleni Eijalta joululahjaksi uuden neuletakin, ja vasta tänään se pääsi kuvaan asti. Neule on amerikkalaista tuotantoa 1950-luvulta ja taidokkaasti helmi- ja paljettikirjailtu kukka- ja lehtikuvioilla - ei yliampuvasti, vaan arkeenkin sopivasti. Valkoiset ja hopeanharmaat helmet sopivat pinkkiin pohjaan mainiosti, ja napitkin ovat herkät ja kauniit.



Asukuvan kuvauspaikkana tänään Kaskenkatu ja Minnen edusta, kuvaajana Emilia. Olen vähän hienona arkipäiväksi, koska piti ottaa promokuvaa Hurmaavia häitä käsittelevään lehtijuttuun, mutta se nyt jäi - tai itse juttu on kyllä tulossa Keskisuomalainen-konsernin kaupunkilehtiin loppukuusta.


Voi kunpa tällaisia neuleita löytäisi useammin! Uudistuotantona ne eivät koskaan ole näin hyviä. Uudet neuletakit tuppaavat olemaan liian pitkiä, kaipaan aina tällaista vanhanaikaista vyötäröpituutta. Onko kukaan kokeillut tällaisen ompelemista valmiista neulekankaasta?

4 kommenttia:

  1. Tosi nätti neuletakki! En ole koskaan ommellut tuollaista, koska itse neulon paljon (ja kun neuloo vanhaan tapaan ohuesta langasta pienillä puikoilla, voi lopputuloksen kyllä halutessaan vaikka helmikirjailla), mutta tuli mieleen, että semmoisen liian pitkän modernin neuletakin voi varmasti lyhentää. Riippuu tietysti ihan nappien sijoittelusta, miten se on fiksuinta tehdä. Voi joko leikata kangasta pois resorin yläpuolelta ja ommella resorin uudestaan kiinni (sauma tuskin pahasti näkyy kun se on resorin yläreunassa), taikka sitten leikata resorin pois, kääntää uusi palte ja laittaa sisään leveää kuminauhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätäkin olen miettinyt. Pitäisi kokeilla jollain vanhalla huonokuntoisella ensin ja katsoa, miten toimii. Raportoin tuloksista, jos minulla vielä joskus on aikaa tehdä käsitöitä!

      Poista
  2. Oih! Ihana neuletakki (pinkki on heikko kohtani ; )). Helmikirjaillut neuletakit ovat aivan ihania. Muistan miten olin onnesta soikeana, kun löysin ensimmäiset, kirjaillut, 50-luvun neuletakkini. Toinen löytyi vintageliike Nastasta ja toisen löysin kotikaupunkini kirppikseltä. Kirppislöydöstä maksoin vain pari euroa (tai markkaa?) ja se on edelleen yksi suosikki neuletakkini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, löytäisinpä minäkin jotain näin ihanaa ihan kirppikseltä! Ehkä jonain päivänä :) Pinkistä: on jännä, että tyttärelleni en osaa pukea pinkkiä, vaikka minulla ei ole mitään sitä väriä vastaan itselläni. Ehkä pikkutyttöjen vaatteet on niin ylikuormitettu pinkillä, että tekee mieli etsiä muita vaihtoehtoja.

      Poista